Monipaikkaisuus ja paikkariippumattomuus ovat ilmiöitä, jotka vaikuttavat niin maaseudulla ja kaupungissa. Tuoko etätyö mukaan hyvän elämän ja hyvän työelämän? Etätyössä on nähty uudet mahdollisuudet vauhdittaa kuntien asukasmarkkinointia. Miten etätyöpisteillä voidaan tähän vaikuttaa? Ratkaisu on siinä, että etätyöpisteet seuraavat mukana tilojen ja toimintojen osalta työelämän muutosta, etsivät ja tarjoavat ratkaisuja parempaan työpäivään.
Paikkariippumaton työntekemisen lisääntyminen on yksi osa työelämän murrosta ja monipaikkaisuutta. Työterveyslaitos julkaisi vuoden 2020 lopulla raportin, jossa pohditaan mistä syntyy hyvä työelämä 2030. Raportti antaa aihetta miettiä, miten työelämää tulisi myös maaseudulla kehittää. Monia tulevaisuuden haasteita voidaan kohdata paremmin, jos paikkakunnalla on toimiva etätyöpiste ja -yhteisö.
Etätyöpiste on uusi lähityöyhteisö.
Etätyön toivotaan tuovan mukanaan uusia asukkaita tai pitämään kiinni olemassa olevista asukkaista. Etätyö ei ole kuitenkaan taikasauva, jolla saadaan asiantuntijatyötä tekevät muuttamaan maalle. Jotta etätyö tekee työelämästä parempaa, tulee työnantajalla ja työntekijöillä olla halua uudistua. Etätyöpisteet voisivat olla uuden työelämän tukipisteitä, jossa tuetaan uuden oppimista, opitaan ennakoimaan ja yhdistellään eri ihmisten osaamista.
Viekö vai tuoko etätyö maaseudulle osaamista?
Etätyön yleistyminen tuo maaseudun yrityksille myös tarpeen muuttaa omia asiantuntijatyötehtäviään paikkariippumattomiksi. Jossain tulevaisuuden näkymissä kaikki asiantuntijatyö siirtyy erilaisille alustoille, joissa siirrytään projektista toiseen ilman että syntyy varsinaisia työsuhteita.
Monet maaseutukunnat havittelevat uusia muuttajia. Henkinen kynnys on suuri kannustaa alueen yrityksiä paikkariippumattomaan rekrytointiin. Irlannissa etätyötilojen ja etätyötekijöiden verkosto Grow Remote verkosto kannustaa kaikki yrityksiä paikkariippumattomaan rekrytointiin.
Ilman maaseudun omia etätyön kehittämistoimia, se viimeinenkin maisteri tai insinööri muuttaa pois.
Maaseutukunnissa tulee panostaa myös etätyötilojen kehittämiseen. Tilan tulee vastata työnantajien ja työntekijöiden tarpeita ja tukea työelämän muutoksessa. Toimiva etätyötila on osa maaseudun veto- ja pitovoimaa. Tilojen on muututtava samassa tahdissa kuin työnteon vaatimustenkin ja tietoliikenneyhteyksien tulee kelvata myös vaativampaankin työhön.
Tilan tulee olla työhyvinvointia edistävä ja työn tekemistä tukeva.
Asumisen maaseutu on osaamisen maaseutua
Kun työ ei välttämättä enää sido paikkakunnalle, nousevat muut tekijät tärkeämmiksi. Panostus asumisen ei ole turhaa. Työterveyslaitoksen raportissa kerrotaan, että elämän ylikuumentuminen heikentää elämänlaatua. Tiukat aikataulut, teknologian muutos, oman elämänhallinnan heikkeneminen ylikuumentavat elämäämme.
Pelkkä maaseudulla asuminen itsessään ei viilennä ylikuumentunutta elämää.
Arjen sujuvuus ei tule itsestään. On yhä tärkeää kuin ennenkin miettiä miten palveluita on saatavilla, miten viettää hyvää vapaa-aikaa ja millaiset ovat osallistumisen mahdollisuudet paikallisesti. Paikkariippumattomassa työssä maaseudun kilpailukyky on siellä asuvien ihmisten osaamisen vahvistamisessa osaamisen jakamisessa, mahdollisuudessa yhteiskehittämiseen ja uusien verkostojen luomiseen. Maaseudun etätyöyhteisön tulee ottaa itselleen pala vastuuta hyvän työpäiväkokemuksen synnyttämiseen. Tietoa ja vinkkejä tähän on. Ne tulee ottaa käyttöön ja kokeilla.
Kirjoittaja
Heli Talvitie
projektipäällikkö Etätyöpisteet elinvoiman kasvualustoina-hanke
Kirjoitus on julkaistu aikaisemmin maaseutupolitiikka.fi sivulla keväällä 2021.