Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Blogi » Maaseudun coworking-tilat kukoistamaan yhteistyöllä

Maaseudun coworking-tilat kukoistamaan yhteistyöllä

Etätyöpisteiden verkosto sai huhtikuun lopulla etä-vieraaksi saksalaisen pitkänlinjan coworking-tilojen kehittäjän, Hans-Peter Sanderin. Sander kertoi tapaamisessa yhteisöllisistä työtiloista Saksassa, mielenkiintoisista kokeiluista ja yhteisöllisten työtilojen verkostoista. Tapaaminen tarjosi monia ideoita meidän oman verkoston kehittämiseen. Tapaamisen toteutti maaseutupolitiikan neuvoston rahoittama TUUMA-verkosto.

Sander oli vuonna 2012 perustamassa coworking-tilaa kotikaupunkiinsa Diessen am Ammerseehen, Münchenin lähelle. 11 000 asukkaan kaupungissa asui paljon niitä, jotka kävivät päivittäin töissä Münchenissä ja etätyötila mahdollisti kiireettömämmän arjen. ’Ammersee Denkerhaus’ on kaupungin kiinteistössä toimiva, osuuskunnan ylläpitämä tila. Tavoite on tuottaa sen verran, että kulut saadaan katettua.  Sander itse toimii pääasiassa paikallisen Leader-ryhmän (LAG Ammersee) yhteisökehittäjänä sekä CoWorkLand osuuskunnan kehittäjänä, ja työskentelee tietenkin perustamassaan coworking-tilassa.  

Coworking-tila ei ole pelkkä etätyöpiste, vaan sille on ominaista yhteisöllisyys, jonka ilmeneminen voi tietenkin vaihdella eri paikoissa. Kuten etätyöpisteessäkin, työtä tehdään rinnakkain ja infra jaetaan, mutta sen lisäksi yhteisö tarjoaa muutakin: Kohtaamisia ja kiinnekohtia työn tueksi.

Coworking-yhteisön markkinointi ei Saksassakaan ole helppoa, vaan sekä työnantajia että työntekijöitä kiinnostaa lähinnä työtila ja sen mahdollisuudet. Coworking-tilan vuokrattavat toimistohuoneet toimivatkin joskus ikään kuin sisäänheittotuotteena. Sieltä käsin huomataan, että myös coworking-yhteisö ja jaettu työtila tarjoaa jotain, joka voi näkyä myös parempana tuloksena ja työhyvinvointina.

Coworking-tilan erilaisia sovelluksia maaseudulla Sander listaa ainakin kuusi:

  • Pendelöijille suunnatut, ns. etätyötilat, joiden käytöstä usein miten maksaa työnantaja
  • Yhteisöllisyyteen panostavat maaseudun coworking-yhteisöt pienissä kaupungeissa
  • Matkailukeskittymien cowrking-tilat
  • Majoituksen ja työtilan yhdistävät ”retriitti”-tilat
  • Uuden tyyppiset kylätalot, jossa yhteisöllisyys rakentuu työn lisäksi myös ympäröivän yhteisön kanssa
  • Asumisen ja työnteon yhdistävät yhteisöt

Viimeksi mainittu on kiinnostava myös suomalaisen maaseudun näkökulmasta, koska se mahdollistaa matalan kynnyksen asumiskokeilut maaseudulla. Esimerkki tämän tyyppisestä yhteisöstä Hampurin lähistöllä: Ein Ding der Möglichkeit (eindingdermoeglichkeit.com). Tämä voisi olla yksi tapa saada uusia ihmisiä kokeilemaan maalla asumista.

Myös työtilan tarjoavat kylätalot tuovat elämää kyliin. Tällaisessa työtilassa tapaavat kylässä vakituisesti asuvat pendelöijät, etätyötä tekevät mökkiläiset ja sukulaisten luona vierailevat entiset ja ehkä tulevat kyläläiset. Kun kyläyhteisö tuottaa coworking-palvelua, se samalla sitouttaa asukkaat ja vieraat kylään ja sen elämään.

Erityyppiset työn tekemisen tilat palvelevat ihmisiä eri tilanteissa. Ennen työtilan perustamista on hyvä pysähtyä miettimään asiakkaan tarpeita ja sitä, mitä yhteisö ja ympäristö voi tarjota työtilan lisäksi.  Saksassa erityisesti työnantaja-asiakkaat ovat vaativia työtilojen varustuksen suhteen, mutta on selvää, että työtilan tulee olla viihtyisä ja ergonominen jotta se houkuttelee ihmiset pois kotitoimistoiltaan.

Saksassa coworking-tiloilla on monenlaisia verkostoja. Maaseudun coworking -tilat ovat perustaneet osuuskunnan, jossa on mukana 140 tilaa – hyvin saman kokoinen kuin meidän verkostomme siis.  CoWorkLand -osuuskunnalla on varaussivusto ja se järjestää pop-up tiloja kokeiluja varten. Lisäksi osuuskunnan jäsenet tekevät coworking-tilojen perustamiseen ja kehittämiseen liittyvää konsultointia.

CoWorkNetze taas on osuuskunnan tarjoama palveluverkosto, joka toimii yhteistyökumppanina työnantajien suuntaan. Työnantajat voivat tehdä sopimuksia verkoston tilojen käytöstä. Työntekijät voivat käyttää silloin joustavasti verkoston coworking-tiloja, ja yritysten tarvitsee tehdä vain yksi sopimus sen sijaan, että sopisivat käytöstä jokaisen tilan kanssa erikseen. Verkoston coworking-tilat ovat tulossa myös kansallisen rautatieyhtiön Deutsche Bahnin sovellukseen löydettäviksi ja varattaviksi.

Coworking-tilojen verkostot auttavat siis asiakkaita löytämään itselleen sopivat työtilan ja tuovat verkoston jäsenille asiakkaita. Työnantaja-asiakkaat on tavoitettu verkostojen avulla ja saatu coworking-tilojen asiakkaiksi. Varausjärjestelmien perustaminen ja ylläpito vaatii rahoituksen ja meillä Suomessakin olisi hyvä miettiä, olemmeko valmiita satsaamaan yhteiseen systeemiin.

Jos kansainvälinen yhteistyö kiinnostaa, sen voi aloittaa vaikka ilmoittautumalla seuraavaan Coworking Europe -konferenssiin: Coworking Europe provides know-how for all stakeholders .

Maaseudun coworking-tilat voivat hyödyntää kansainvälisen yhteistyön käynnistämisessä LEADER-rahoitusta: Toimintaa, Neuvontaa ja Rahoitusta. (leadersuomi.fi). Kansainvälisiin hankkeisiin tarvitaan aina kumppani toisen EU-maan LEADER-ryhmän alueelta, ja yhteensä kumppaneita pitää olla yhteensä kolme. Voit toteuttaa kansainvälisen hankkeen siis vaikka yhdessä naapurialueen kollegan kanssa. Tutustumisia eurooppalaisiin kollegoihin voi järjestää myös paikallisessa kehittämishankkeessa. Kysy lisää paikallisesta LEADER-ryhmästäsi.

Kirjoittaja:
Eeva Arpala, kehittämissuunnittelija, Aisapari ry
erityisasiantuntija, TUUMA-verkosto
eeva.arpala@aisapari.net
p. 040 830 6541