Digitalisaatio ja automaatio muuttavat työtä kiihtyvällä tahdilla. Kun aivotyöstä rutiinit voi antaa koneen tehtäväksi, mitä meille jää? Tulevaisuuden työ on joko abstraktia ajattelua, ongelmien ja kriteerien määrittelyä tai palvelutehtäviä eli inhimillistä vuorovaikutusta. Näissä tehtävissä tarvitaan tunneälyä, joustavuutta ja analyyttisyyttä. Millainen työelämä tukee tulevaisuuden työtä?
Keski-Suomen ELY-keskuksen Monipaikka-hanke järjesti eräänä keväisenä aamupäivänä Jyväskylän Crazy Townissa koulutuksen, jonka veti filosofi Frank Martela. Päivän avainsanana oli motivaatio: Mikä meitä motivoi, miten voimme itse tukea motivaatiota ja miten yhteisö tai esimies voi tukea yksilön motivaatiota uudenlaisessa työssä.
Mikä meitä motivoi?
Tietotyössä, jossa usein määrän sijaa laatu ratkaisee, niin sanotun autonomisen motivaation merkitys tulokselle on suuri. Bonukset ja palkkiot eivät paranna laatua, sen sijaan sisäinen merkityksen tunne ja innostus korreloivat hyvän tuloksen kanssa. Autonominen motivaatio muodostuu työn merkityksen kautta, kun kokee tekevänsä töitä arvokkaan päämäärän eteen ja kokee tämän tärkeäksi identiteetilleen. Itse tekemisestä muodostuu palkkio. Autonomisen motivaation vastakohta on kontrolloitu motivaatio, joka voi olla ulkoisia palkkioita ja rangaistuksia tai sisäistettyä häpeän ja syyllisyyden välttämistä. Sekä sisäinen kontrolloitu motivaatio että autonominen motivaatio ennustavat onnistumista haastavissa tehtävissä, mutta erityisesti arvolähtöinen motivaatio lisää hyvinvointia onnistumisen yhteydessä. Saavutukset itsessään palkitsevat, sen sijaan helpotus häpeän välttämisestä ei varsinaisesti lisää hyvinvointia.
Pohjimmiltaan ihmistä motivoivat tietenkin selviytyminen: perusturvallisuus ja ”lauman” hyväksyntä palvelevat hengissä selviytymistä. Hyväksynnän tarve saattaa hämärtyä yksilöä korostavassa puheessa, mutta lopulta olemme laumaeläimiä, joille laumaan kuuluminen on eloonjäämiskysymys.
Henkiinjäämisen lisäksi motivaation moottorina on se, mikä tekee elämästä elämisen arvoista: Arvokkuuden kokemuksen ulottuvuudet ovat yhteys toisiin ja itsensä toteuttaminen. Näistä muodostuvat loput perustarpeet: Autonomia, kyvykkyys, yhteisöllisyys ja hyvän tekeminen.
Palkitseva työ?
Nyt päästään siihen, miten työelämässä voidaan tukea työntekijän perustarpeiden toteutumista, ja näin työn laatua. Työntekijä voi itse tehdä paljon, mutta myös työnantajan ja esihenkilön on syytä uhrata muutama ajatus sille, mitä organisaatiossa voidaan tehdä työhyvinvoinnin eteen.
Miten omalla toiminnalla voisi vahvistaa omaa sisäistä motivaatiotaan? Oman autonomiansa vahvistamisen voi aloittaa tunnistamalla omat kiinnostuksen kohteensa. Omat arvonsa ja tavoitteensa voi kirjoittaa auki. Kokeilu on hyvä tapa tutustua itseen: mitä minä oikeasti haluan tehdä ja miten toimia? Autonomiaa voi vahvistaa arjessa olemalla aloitteellinen: ehdota toimintatapoja ja kokeiluja, ota vastuu valinnoistasi ja tarkastele omaa tapaasi suhtautua asioihin.
Kyvykkyys lisääntyy kokeilujen avulla, kouluttautumalla ja kollegalta oppimalla. Oikea-aikainen palaute toimii, opettele itse antamaan palautetta ja iloitse saamastasi palautteesta. Yhteisöllisyyden rakentaminen lähtee jokaisen omasta toiminnasta: miten luon yhteisön kulttuuria ja tunnelmaa? Kiittäminen ja huomioiminen luo yhteyttä muihin ihmisiin, yhteys ja avoimuus luovat luottamusta.
Jokainen voi jossain määrin tuunata työtään: Tehtäviä, kohtaamisia ja asenteita. Nämä luovat suuntaa kohti autonomiaa, kyvykkyyttä, yhteisöllisyyttä ja hyvän tekemistä. Eli kohti parempaa perustarpeiden toteutumista. Organisaatiolle tämä tarkoittaa motivoituneempia työntekijöitä ja parempaa tulosta. Esihenkilön muistilista on lyhyesti: Kiitä, kohtaa, kehu ja perustele. Kun ihmisiä kohtelee vastuullisina toimijoina, antaa selkeitä ohjeita ja pitää lähtökohtana yhteisön arvoja, päästää alkuun. Pitkälle pääsee opettelemalla antamaan rakentavaa ja oikea-aikaista palautetta, olemassa läsnä ja käytettävissä kun tukea tarvitaan.
Etätyössä
Etätyöhön siirtyminen vaikuttaa motivaation syntymiseen ja pysymiseen. Toisaalta autonomian tunne voimistuu ensin, mutta pidemmällä aikavälillä yhteisöllisyyden puute vähentää työn imua. Olemassa olevan ylläpito ja astettainen parantaminen onnistuu etätyössä, mutta uusien mahdollisuuksien näkeminen ja innovointi kärsivät. Satunnaiset kohtaamiset ovat merkittäviä innovaatioiden kannalta, eivätkä zoomit ja teamsit niihin helposti taivu. Yhteys muihin ihmisiin ei saa katketa etätyössäkään. Läsnäolo ja kasvokkain kohtaaminen tarjoavat mahdollisuuden spontaanille keskustelulle, yhdessä ajattelulle, myötäelämiselle ja innostumiselle. Herkkyys yhteiselle suunnalle kasvaa, kun ollaan samassa tilassa. Etätyössä voit kokeilla kuitenkin näitä:
- Ilmoita tiimille, kun olet käytettävissä keskusteluun ”muuten vaan”.
- ”Hiljainen teams”: avatkaa kollegan kanssa kokous, tehkää töitä ”samassa tilassa” kuten toimistolla: kynnys avata keskustelu laskee.
- Teams -lounas tai -kahvit
Omaa hyvinvointia etätyössä edistävät palauttavat tauot. Huomioi palautumisen fyysinen, sosiaalinen ja emotionaalinen ulottuvuus. Mieti valmiiksi, mitä teet esimerkiksi 5 minuutin tauolla tai 15 minuutin tauolla. Onko se jokin ”kuudesta ällästä”: Leipä, Lepo, Liikunta, Luonto, Läsnäolo vai Leikki?
Oman työn johtaminen
Tietotyössä on yleensä aina enemmän tekemistä kuin aikaa – työ ei varsinaisesti koskaan tule valmiiksi. Oman työn johtaminen onkin tärkeää jaksamisen kannalta. Työtehtävät kannattaa jakaa nelikenttään, jonka ulottuvuudet ovat tärkeä – ei tärkeä ja kiireellinen – kiireetön. Vaikeinta on priorisoida tärkeät, mutta ei kiireelliset työt ja näihin kannattaakin kiinnittää huomiota. Keskittymistä ja palautumista auttaa, kun kirjoitat mieleen tulevat asiat ja työt heti ylös tai käytät sähköisiä muistutuksia. Näin mieli ei kuormitu huolesta, että unohdat jonkin tehtävän. Muista, että multitasking ei toimi – tee yksi asia kerrallaan.
Työpäivään ei kannata yrittää mahduttaa liikaa tehtäviä. Yhteen päivään mahtuu yksi iso ja tärkeä tehtävä, kolme pientä tärkeää ja muutama pieni, vähemmän tärkeä tehtävä. Työpäivän rakennetta kannattaa miettiä myös oman vireystason näkökulmasta. Tärkeät ja isot tehtävät kannattaa ajoittaa siihen kohtaan työpäivää, kun on parhaimmillaan, yleensä aamuun. Siispä tämäkin kirjoitus valmistuu aamulla ennen kokousten alkua. Kirjoittaminen on vaativa urakka ja siinä on vaikeaa päästä alkuun. Tällä kertaa en yrittänyt varata kalenterista päivää kirjoittamiselle, vaan aloitin heti, kun minulla oli noin tunti aikaa työpäivän alussa. Pääsin hyvään alkuun ja seuraavana aamuna oli hyvä jatkaa. Näin tämäkin kohtuullisen tärkeä mutta ei kiireellinen tehtävä tuli tehtyä parin päivän aikana.
Hubi voi auttaa!
Coworking-tilan idea on luoda yhteisö, joka tukee työntekijää. Vuorovaikutukselle on hyvä olla raamit, jotka tarjoavat selkänojaa niin keskusteluiden avaamiseen kuin omaan rauhaan vetäytymiseen. Coworking-tilassa taukojen teemat voivat olla valmiiksi mietittyjä. Tarjolla voi olla liikuntavälineitä, valmiiksi mitattuja kävelyreittejä eri mittaisille tauoille tai kokouksille (katso esimerkki Jyväskylästä), sovitut kahviajat, pleikkari tai vaikka paikka päikkäreille. Miten muuten coworking -tila voisi tukea asiakkaidensa yhteyttä muihin ihmisiin, palautumista ja oman työn johtamista? Jokaisella tilalla ja yhteisömanagerilla on omia vahvuuksia, joita kannattaa tässäkin hyödyntää!
Teksti: Eeva Arpala, kehittämissuunnittelija, Leader Aisapari, koordinaattori, Etätyöpisteet elinvoiman kasvualustoina -hanke
