Siirry suoraan sisältöön
Etusivu » Blogi » Mistä ne etätyötilat tehdään?

Mistä ne etätyötilat tehdään?

Olipa kerran vanha apteekki, pankkisali, pubi, kerhotila, osuuskauppa ja valtion hylkäämä toimistorakennus. Nurkissa kulkivat villakoirat ja pinoon kasatut vanhat toimistopöydät loivat hylättyä tunnelmaa. Sitten tuli etätyö, oppimiskeskukset ja hubit.

Niinhän se tarina alkaa. Miten etätyö jatkuu ja miten etätyötilojen kehittämisessä onnistutaan määrittävät tarinan juonenkäänteet ja loppuratkaisun.
Kuten tarinan aloitus kertoo, noita tyhjiä tiloja ei maaseudulta puutu. Etätyötiloja on syntynyt niin hankkeilla, omalla rahalla, kuntien, yhdistysten ja yritysten toimesta.

❤ Maaseudun etätyötilan perustaminen on kotiseuturakkauden muoto. ❤

Kunnat ovat tunnistaneet kysynnän etätyötiloille, mutta harva on sitä sen strategisemmin miettinyt. Hankkeiden ideointi on useinkin lähtenyt käyntiin näistä tyhjistä tiloista. Suunnittelun alkuvaiheessa on tärkeää selventää, mikä on se lopullinen tavoite johon etätyötilalla halutaan vastata. Toimiva etätyötila on paljon muutakin kuin pöytä, tuoli, valaistus ja nettiyhteys. Siihen tarvitaan työtä ja tahtoa. Etätyötila on ennen kaikkea palvelu.

Tarpeiden haarukointi

Etätyötilan suunnittelun tulisi alkaa kysymyksellä mitä tilalta tavoitellaan? Tavoitteletko satunnaisia etätyöntekijöitä, haluatko luoda uuden työyhteisön, auttaa yrityksiä menestymään tai mitä muita asioita etätyötilan ohessa haluat edistää.
Arkkitehti Tero Helenius Rakkaworks Oy:stä kertoi etätyötilojen kehittäjien virtuaalitapaamisessa, että hyvä etätyötila tukee työn tekemistä sen eri muodoissaan mm. mahdollistaa keskittymisen, laskee stressitasoa sekä ohjaa kohtaamisiin ja keskustelemaan. Työpäivän aikana ihmisellä on kymmenkunta erilaista toimintoa, joiden tekemistä tilan tulisi tukea. Tila saa olla omanlaisensa näköinen. Kotikutoisuus voi olla osa tilan henkeä. Jos kaikki etätyötilat ovat valko-harmaa sävytettyjä modernin kliinisiä, ne eivät erotu toisistaan.

✨ Älä tee tylsää tilaa. Ota käyttäjät mukaan tilan suunnitteluun. Pyydä käyttäjiä tuomaan, vaikka omia viherkasveja tilaan.✨

Etätyöpotentiaalia voi arvioida tilastojen ja selvitysten avulla. Paremman puutteessa järkeilin itse, että suurusluokan saa laskettua näin: Korkeakoulutettujen osuus väestöstä % x toisessa kunnassa pendelöivien määrä. Tällä laskukaavalla Lapualla (Seinäjoen kehyskunta) on yli tuhat ja Evijärvellä (maaseutukunta) yli sata potentiaalista etätyöntekijää. Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys (2022) raportissa, etätyöpotentiaalin laskemiseen on luotu hieman monimutkaisempi kaava  tai asiaa voi selvittää kohdennettujen kyselyiden kautta, kuten MOPPI-hankkeessa  Pohjois-Pohjanmaalla.

📝 Kyselyt etätyötilan tarpeesta on ensimmäinen osa tilan markkinointia. 📝

Etätyön tekeminen yleistyy. Useat työnantajat myös Suomessa ovat siirtyneet jo paikkariippumattomaan työhön, kuten esimerkiksi Vakuutusyhtiö Pohjantähti, Maaseudun Tulevaisuus ja GoFore. Hyvä etätyötila täyttää myös työnantajan toiveet hyvästä työskentelytilasta.
Kunnat odottavat etätyötilan luovan alueelle elinvoimaa ja auttavan asukasmarkkinoinnissa.
Etätyötilalta odotetaan usein myös, että siitä syntyy uusien ajatusten hautomo ja rikastavien kohtaamisten paikka ja näin lisäävän maaseudun elinvoimaisuutta.

Lupausten lunastus

Yhteisöllisellä etätyötilalla tulee olla isäntä, emäntä, yhteisömanageri (tai mitä termiä haluaakin käyttää) – ihminen, joka huolehtii siitä, että uudet tulijat toivotaan tervetulleiksi, näkee mahdollisuuksia uudelle yhteistyölle, tekee muiden osaamista näkyväksi, järjestää tilaisuuksia yhdessä oppimiselle ja rakentaa luottamusta.

💪 Etätyötila tuo näkyväksi maaseudulla piilossa olevan osaamisen ja luo uuden yhteisön.💪

Etätyötilan pyörittäminen maaseudulla ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavaa, että voitaisiin edes haaveilla oman yhteisömanagerin palkkaamisesta. Jos tilassa toimii muita toimijoita vakituisesti, voi ratkaisu olla heissä. Evijärven kunnan yhden hengen etätyötilan käyttäjät pääsevät kahvitauolle kunnan väen kanssa ja yhteiselle verkostoitumistaululle voi laittaa terveisensä. Äänekoskella kaupunki ja oppilaitos tekevät yhteistyötä etätyötilan pyörittämisessä.
Etätyötilan käyttöönotto on enemmin maraton kuin pikamatka. Markkinointiviestintäkampanjasi pituus on noin kaksi vuotta. Korona-aika totutti etätyöntekijät kotikonttoreihin. Jämsän Jämsä-tehdas kiteyttää asian hyvin ”miksi tehdä töitä muualla kuin heillä” Etätyöntekijöille tulee antaa hyviä syitä tulla tekemään töitä ja tutustumaan etätyötilaan. Tilan pitää olla helposti saavutettavissa ja käytettävissä.

Tukea ja tietoa etätyötilojen perustajille

Apteekki on nyt Hubteekki Pihtiputaalla, pubi on Hubi Haapavedellä ja osuuskauppa on etätyöpiste Vimpelissä. Siinä muutama viimeisien vuoden aikana syntyneistä etätyöpisteistä. Monia muita uusia hubeja on syntyy vakituisiksi tai pop up periaatteella. Kaikki etätyötilojen kehittäjät ovat suurin piirtein pohtimassa samoja asioita samaan aikaan. Miksi ei siis tehdä sitä yhdessä?

Puolivahingossa perustetusta vertaisen verkostosta on syntynyt oma verkosto- ja sparraushanke etätyötiloille. Tavoitteemme on tehdä etätyön mahdollisuuksista oikeasti totta, eikä vain hypettää. Yksi etätyöpiste ei tee etätyönmahdollisuuksista totta, vaan siihen tarvitaan ne kaikki.

Kirjoittaja
Heli Talvitie, Leader Aisapari

Blogia on muokattu aikaisemmin julkaistusta kirjoituksesta, joka julkaistiin maaseutupolitiikka.fi- blogeissa keväällä 2021.