Etätyömahdollisuus on tuonut paljon hyvää suomalaiseen työelämään. Työn joustavuus tekee kaiken kaikkiaan elämästä helpompaa, työmatkat eivät vie aikaa tai kuormita ympäristöä ja työnantajan sijainnilla ei enää aina ole suurta merkitystä. Etätyön vaikutuksia työhön, työntekijöihin ja ympäristöön on vähitellen päästy tutkimaan. Tulosten perusteella vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon eivät ole pelkästään positiivisia. Etätyön ympäristökuormaan voi kuitenkin vaikuttaa, kun asia huomioidaan työn ja työympäristön suunnittelussa.
Yksi tutkittu näkökulma on etätyön vaikutus päästöihin. Kansainvälisten tutkimusten tulokset ovat jossain määrin ristiriitaisia. Toisaalta etätyö näyttäisi vähentävät päästöjä huomattavasti, toisaalta vaikutukset näyttävät jäävän vähäisiksi. Yksittäisen autoilevan työntekijän etätyöpäivä vähentää suoraan työmatkasta aiheutuvia päästöjä, mutta muutos ei näy yhtä suoraviivaisesti liikenteen kokonaispäästöissä. Suomalaisessa tutkimuksessa arvioidaan, että etätyö vaikuttaa työmatkojen lisäksi myös muuhun liikkumiseen. Vapaa-ajan matkat saattavat lisääntyä, mikä pienentää pois jäävien työmatkojen positiivista vaikutusta.
Etätyö on lisännyt jonkin verran vapaa-ajanasuntojen käyttöä. Viipymät mökeillä ovat pidentyneet, mikä on kestävyyden kannalta positiivinen asia. Mökkimatkat tehdään kuitenkin pääsääntöisesti omalla autolla. Mökillä vietetty aika tarkoittaa myös energiankulutuksen kasvua: Kun samaan aikaan lämmitetään sekä mökkiä että tyhjillään olevaa vakinaista asuntoa voi sanoa, että etätyö lisää energian kulutusta ja päästöjä.
Tehtiin töitä sitten kotona tai mökillä, yleensä halutaan panostaa työpisteen ergonomiaan ja viihtyisyyteen. Hankinnat kotiin tuplaavat työpisteen ympäristövaikutukset, jos työpiste löytyy myös toimistolta – jota ehkä lämmitetään tai viilennetään vajaakäytöstä huolimatta.
Miten etätyön ympäristökuormaa voi sitten pienentää ja varmistaa, että etätyö todella vähentää ilmastopäästöjä? Työntekijän itse kannattaa kiinnittää huomiota ennen kaikkea liikkumiseen: Tehdyt matkat niin työssä kuin vapaa-ajalla kannattaa tehdä päästöttömästi ja ajoja yhdistellen. Jos käyttää vapaa-ajan asuntoa etätyöskentelyyn, kannattaa kotoa lähtiessä säätää patterit viileämmälle. Kotitoimiston hankinnat on hyvä tehdä harkiten. Ja tietenkin kannattaa selvittää, onko lähellä etätyöpistettä, jossa on valmiina ergonominen työpiste. Jaetun työpisteen kustannukset ja ympäristökuorma pienentää myös yksittäisen työntekijän päästöjä.
Etätyöpisteet ja yhteisölliset työtilat ovat siis yksi keino vähentää ympäristökuormaa. Nämä voivat omalla toiminnallaan parantaa tilannetta entisestään: Valaistuksen, lämmityksen ja jäähdytyksen säädöt kannattaa tarkistaa ja ohjeistaa käyttäjiä säästämään vettä ja lajittelemaan jätteet oikein. Hubiin voi hankkia myös vaikka yhteisen polkupyörän lyhyitä asiointimatkoja varten.
Työnantaja voi tukea monella tapaa kestävää etätyötä. Etätyöpisteet ja toimistohotellit tarjoavat joustoa myös työnantajien kannalta, kun omasta toimitilasta voidaan joko luopua, tai sitä voidaan pienentää. Työnantaja voi myös tukea kestävää liikkumista kannustamalla matkojen yhdistämiseen ja hankkimalla toimisto- tai työsuhdepyöriä.
Joustava ja monipaikkainen työ tapahtuu aina jossakin paikassa. Kunnat ja kaupungit voivat parantaa työn olosuhteita samoin keinoin kuin alueen elinvoimaa tuetaan muutenkin: Kestävän liikkumisen mahdollistaminen tukee myös työssäkäyviä. Ovatko pyöräilyn olosuhteet kunnossa? Onko liityntäliikennettä riittävästi, löytyykö sähköautojen latauspisteitä? Työskentelyn olosuhteita parantavat ja pendelöinnin tarvetta vähentävät luonnollisesti myös laajakaistayhteydet ja etätyötilat. Hyvät lähipalvelut vähentävät autoilun tarvetta vapaa-ajalla.
Etätyö parantaa työelämän joustavuutta ja antaa mahdollisuuksia tehdä monenlaisia valintoja. Etätyön kestävyys riippuu näistä valinnoista, joten ne kannattaa tehdä harkiten. Kestävät valinnat tarkoittavat usein onneksi ajan ja rahan säästöä, joten ne lisäävät entisestään joustavuutta arkeen. Mikä voisi olla tänään sinun kestävä valintasi?
Teksti: Eeva Arpala,
TUUMA-verkostohanke (Työn ja yrittäjyyden uudet mahdollisuudet maaseudulla), jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Turun yliopiston Brahea-keskus, Vaasan yliopiston tutkimusalusta InnoLab ja Aisapari ry
Lähteinä käytetty:
Metsäranta H., Aro R., Blomqvist P., Levä T., Nissinen A., Rannanpää S.: Etätyön vaikutukset liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin. Valtioneuvoston selvitys 2021:4
Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys. Rannanpää S., Antikainen J., Aro R., Huttunen J., Hovi S., Pitkänen K., Strandell A., Nurmio K., Rehunen A., Vihinen H., Lehtonen O., Muilu T. ja Weckrot M . Valtioneuvoston kanslia Helsinki 2022. Monipaikkaisuus – nykytila, tulevaisuus ja kestävyys (valtioneuvosto.fi)
